”Olen purjehtinut vuodesta 1982 tai 1983. Harrastus alkoi kun kerran pääsin moottoriveneellä pitkin ihanan tyyntä Pyhäselän pintaa. Ajattelin että tätä minä tarvitsen, tänne haluan. Lapsuuden ihanat merelliset näkymät Rymättylässä kai kimalsivat myös taustalla.”
Aikuisena purjehtijaksi
Arja Rotko on joensuulaisten veneilijöiden hyvin tuntema
purjehtija. Nainen kipparina ja usein
vielä yksin purjehtien on edelleenkin harvinainen näky.
Ensin Arja kokeili purjelautailua, mutta se ei sujunut
kirjasta luetuin opein. Purjehdus sen
sijaan kyllä. ”Kaikki tapahtui juuri
niin kuin olin kirjasta talvella lukenut.
Tuuli tulee tuolta puolen, purje ja vene käyttäytyvät näin. Ja juuri niin tapahtui!” Ensimmäiset kesät kuluivat Pyhäselällä. ”Töiden jälkeen lapset vaativat että lähdemme
iltapurjehdukselle jullellamme (Joe 17).
Raekuurotkaan eivät meitä pitäneet poissa järveltä.” Arja oli jäänyt
leskeksi 1979. Veneilystä kesällä ja
laskettelusta talvella tulivat hänen henkireikänsä ja terapiansa.
 |
| Arjan ensimmäinen vene oli Joensuussa valmistettu Joe 17, Eveliina. Kuvassa hänen nykyinen veeneensä, Tao Tao, 1990 hankittu Scanper 22. |
Arjan lokikirjakoostessa vilahtelevat kotoisten rannikko- ja
sisävesisatamien lisäksi Lanzarote, Fuerteventura, Gran Canaria, Marmaris,
Kalgan, Fetye, Göcek, Virgin Islands, Bermuda, Fuengirola, Alicante, Mallorca,
Rohdos, Korfu, Dubrovnik, Korcula, Hvar, Split, Madeira….13 000
merimailia, joista 4 000 mailia yksinpurjehdusta Scanper 22 purjeveneellä,
Tao Tao.
Siinä on vapauden illuusio
”Purjehduksessa käydään hienoa vuoropuhelua aina muuttuvan tuulen kanssa. Tuuli suhisee, kuulet kaikki äänet. Luonto on lähellä. Siinä on vapauden illuusio. Purjehduksessa on myös aina ripaus jännitystä mukana. Ainakin rantautumisissa. Kovassa tuulessa luoviessa ja samalla karikoita väistellessä enemmänkin.”
Arja toteaa olevansa onnekas, koska on voinut vuosia olla gastina ystävänsä purjehduksilla Atlantilla ja Välimerellä. Yksi ikimuistoinen retki alkoi Pariisista Concorde-aukion laidalta ja suuntasi ylös Seine-jokea. Toinen Karibialta Bermudalle. Yhtä kauneinta kokemusta on hänen mielestään mahdotonta eritellä. ”Kun ajattelen purjehdusta, ihanat muuttuvat kuvat kulkevat silmieni edessä... kimmeltävät vedet saarten lomassa, loikoilua takakannella tähtiä ja majakkaa tuijottaen, mahtavia azuulinsinisiä aaltoja, joita iso vene kiipeää ylös ja alas, kuun valaisemia tähtikirkkaita öitä ruorissa, delfiinien kauniit hypyt veneen vieressä, auringonlasku tyynessä laguunissa.”
Haave toteutuu
”Olinko lainkaan täältä poissa, kenties unohdin tänne kerran itseni.” (Viljo Kajava)
Arja oli jo kauan uneksinut palaavansa lapsuutensa maisemiin
Turun saaristoon ja kiinnittävänsä veneen keulan Rymättylän Maisaaressa ”oman
rantahuoneen laituriin”. Tämä haave
toteutui kesällä 2006 pitkällä purjehduksella Joensuun Pursiseuran
järjestämässä eskaaderissa Turun saaristoon ja Ahvenanmaalle. ”Osalle tällekin matkaa”, Arja erikseen
kiittää, ”sain onnekseni vaihtuvat osaavat gastit.” Kuten Arjan lokikirjassa lukee 18.8.2006
kohdalla: ”Niin olin eskaaderin vihoviimeisenä nilkuttanut maaliin hyvin
kiitollisena kaikille, jotka todella nopeasti ja ystävällisesti auttoivat
konepulmissani. Shalimar palasi ensin, yhdessä liikkuivat kanavassa Rose, Veera, Con Brio. Sitten Kamilla
ja päiviä edelläni Aura. Auringossa kimmelsivät ulapat tänä lämpimänä
kesänä, silokalliot, kauniit kalliosaaret ja niiden saaristolaistalot ja
sukulaiset – kannatti uskoa unelmaansa!”
One-in-One
Veneily ja vesillä liikkumien näkyvät myös Arjan toisessa
rakkaassa harrastuksessa – maalauksessa. Monet meri- tai vesiaiheiset taulut
ovat päätyneet koristamaan ostajiensa koteja.
Monet heistä myös veneilijöitä itsekin.
 |
Näkymä Joensuun pursiseuran tukikohdan Lapalikon rannasta Rääkkylän suuntaan.
|
Teksti: Juha Pasanen. Arjan haastattelu 15.2.2015 ja hänen lokikirjansa ja valokuva-albuminsa.
